perjantai 26. kesäkuuta 2009

Vasemmistoliitto ja kapitalismi

EU-vaalikampanjassa olin Uudessakupungissa mukana paneelikeskustelussa. Annika Lapintie (vas) haukkui EU:ta "suurpääoman tukijaksi". Tuttu teksi, itse haukuin kapitalismia nuoruudessani ollessani SKDL:n jäsenenä 70-luvulla. Mutta olen 62 vuotiaana jo oppinut ymmärtämään tosiasioita.

Viro on EU:s jäsenmaa, mutta keskipalkka vain 500 euroa kuukaudessa. Suomalaisten keskipalkka on 2700 euro kuukaudessa. Miksi? Siksi että kommunismi tuhosi Viron kapitalismin. Nyt, kun Viro on taas kapitalistinen maa talouselämä on keskittynyt palveluihin, eikä tavaratuotantoon.

Miksi tavaratuotannon kilpailukyky on Suomelle ja EU:llekin tärkeä? Siksi, että tavarasta saa rahaa. Rahalla voi ostaa tavaraa. Maa, joka ei tuota tavaraa, ei myöskään voi ostaa tavaraa. Jos tavaratuotanto häviää esim Kiinaan, Suomenkin keskipalkka laskee rajusti. Nyt elintasoa ylläpidetään ottamalla lainaa. Se ei voi jatkua pitkään. Onneksi näkyy hieman valoa tunnelissa: Esim. Tornion jaloterästehdas on taas alkanut saada tilauksia. Toivittavasti Metson paperikoneetkin alkavat taas käydä kaupaksi. Nyt tilauskirja on tyhjä, ja kymmeniä tuhansia on pakkolomalla tai töyttöminä, koska alihankkijoidenkin tilauskirjat ovat tyhjät. Vasemmistoliiton rautanyrkitkin alkavat ymmärtää miten tärkeä teollisuuden kilapilukyky on.

Suomi tarvitsee kunnollista porvarillista talouspolitiikkaa, eikä vasemmistolaisia fraaseja.

Amerikkalaiset eläkesäätiöt ovat nykyään Suomen teollisuuden suurimpia omistajia. Mikäli toiminta on kannattava, tavaratuotanto jää Suomeen ja kehittyy. Mutta jos vasemmiston suosima jakopolitiikka tai vihreiden energiaverotusinto tuhoaa yritysten kilpailykykyä, amerikkalaiset investoivat muualle, ja Suomen teollisuus nääntyy. Paras hyvinvointipolitiikka on teollisuuden kilpailykyvyn puolustaminen. Silloin riittä rahaa myös hyvinvointipalveluihin. Ennen kuin kakku voidaan jakaa se on leivottava.

Viron 500 euron keskipalkalla ei tule riittävästi verotuloja esim. vanhuksien teitokonetomografiaan. Ja tietenkin haluamme, että yhteiskunta hoitaa meitä mahdollisimman hyvin sitten, kun istumme pyörätuolissa. Me tarvitsemme kapitalisteja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti