perjantai 26. kesäkuuta 2009

Vasemmistoliitto ja kapitalismi

EU-vaalikampanjassa olin Uudessakupungissa mukana paneelikeskustelussa. Annika Lapintie (vas) haukkui EU:ta "suurpääoman tukijaksi". Tuttu teksi, itse haukuin kapitalismia nuoruudessani ollessani SKDL:n jäsenenä 70-luvulla. Mutta olen 62 vuotiaana jo oppinut ymmärtämään tosiasioita.

Viro on EU:s jäsenmaa, mutta keskipalkka vain 500 euroa kuukaudessa. Suomalaisten keskipalkka on 2700 euro kuukaudessa. Miksi? Siksi että kommunismi tuhosi Viron kapitalismin. Nyt, kun Viro on taas kapitalistinen maa talouselämä on keskittynyt palveluihin, eikä tavaratuotantoon.

Miksi tavaratuotannon kilpailukyky on Suomelle ja EU:llekin tärkeä? Siksi, että tavarasta saa rahaa. Rahalla voi ostaa tavaraa. Maa, joka ei tuota tavaraa, ei myöskään voi ostaa tavaraa. Jos tavaratuotanto häviää esim Kiinaan, Suomenkin keskipalkka laskee rajusti. Nyt elintasoa ylläpidetään ottamalla lainaa. Se ei voi jatkua pitkään. Onneksi näkyy hieman valoa tunnelissa: Esim. Tornion jaloterästehdas on taas alkanut saada tilauksia. Toivittavasti Metson paperikoneetkin alkavat taas käydä kaupaksi. Nyt tilauskirja on tyhjä, ja kymmeniä tuhansia on pakkolomalla tai töyttöminä, koska alihankkijoidenkin tilauskirjat ovat tyhjät. Vasemmistoliiton rautanyrkitkin alkavat ymmärtää miten tärkeä teollisuuden kilapilukyky on.

Suomi tarvitsee kunnollista porvarillista talouspolitiikkaa, eikä vasemmistolaisia fraaseja.

Amerikkalaiset eläkesäätiöt ovat nykyään Suomen teollisuuden suurimpia omistajia. Mikäli toiminta on kannattava, tavaratuotanto jää Suomeen ja kehittyy. Mutta jos vasemmiston suosima jakopolitiikka tai vihreiden energiaverotusinto tuhoaa yritysten kilpailykykyä, amerikkalaiset investoivat muualle, ja Suomen teollisuus nääntyy. Paras hyvinvointipolitiikka on teollisuuden kilpailykyvyn puolustaminen. Silloin riittä rahaa myös hyvinvointipalveluihin. Ennen kuin kakku voidaan jakaa se on leivottava.

Viron 500 euron keskipalkalla ei tule riittävästi verotuloja esim. vanhuksien teitokonetomografiaan. Ja tietenkin haluamme, että yhteiskunta hoitaa meitä mahdollisimman hyvin sitten, kun istumme pyörätuolissa. Me tarvitsemme kapitalisteja!

SFP vann - RKP voitti!

EU-valet blev en framgång för SFP. Calle Haglund blir vår nästa MEP och ersätter Henrik Lax. Kampanjen fokuserade på riktiga EU-frågor: Vad är bra med EU, och vad kan förbättras? Det är självklart att gemensamma regler behövs om vi skall ha frihandel. Lika för alla, ingen skall kunna skapa egna fördelaktigare regler för sig själv. men samtifigt kan principen lika för alla betyda att Tyskland och Frankrike bestämmer hur reglerna skall skrivas, och då blir de skadliga för Finland. Vad beträffar detaljer som fridlysning av djur bör de enskilda länderna få mera inflytande. Tyvärr är problemet med mellanskarv skapat av oss själva -våra miljömyndigheter. EU:s fågeldirektiv där visserligen mellanskarven placeras i Bilaga 1. (inte jaktbara djur) innehåller en undantagsregel som t.ex. Sverige utnyttjat. Finland kan alltså minska beståndet av mellanskarv. Tyvärr finns det en hel del ideologiska grönisar bland våra miljömyndigheter och de fattar inte att MÄNNISKAN är en del av naturen och har RÄTT att styra och ställa, givetvis under ansvar. Men nu hoppas jag att Calle Haglund tar initiativ att få mellanskarven flyttad till Bilaga 2. i fågeldirektivet (jaktbara djur)!

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Torvebränsle viktigt för Finland

Finlands torvareal på 10 milj hektar består av två huvuddelar: utdikat 5 milj ha och naturtillstånd 5 milj ha. Av naturarealen är ca 2 milj ha skyddat.

Vad händer med den utdikade arealen? Jo, på ytan ökar skogstillväxten, men under ytan börjar torven sönderfalla till koldioxid och vatten. Solenergi som lagrats under 10.000 år sen sista istiden avdunstar till ingen nytta. Därför lönar det sig att ta tillvara torven och ersätta stenkol med torv. Utsläppsminskningen är 100% eftersom koldioxiden skylle ha pyst iväg i vilket fall som helst, men nu behöver man ju inte stenkolet.

Utdikningsivern är lyckligtvis över. Man behöver inte dika alls mera, man har redan dikat för mycket. Man kunde inrätta ännu mera naturparker på den odikade arealen. Det finns mera torv på de utdikade ytorna att ta till än hela Nordsjöns oljereserv.

Se när man tömt en produktionmosse (i dag bara 50.000 he eller 0,5% av arealen!) kan man odla rörflen (ruokohelpi, reed canary grass) eller skog och då får man fart på bioabsorption av solenergi.

EU:s torvmotstånd baseras sig på okunskap, vilkad grön ideologi, och på Satu Hassi (grön). Däremot har Eija-Riitta Korhola försvarat torven. Men hon behöver stöd i EU, nu hamnar hon att kämpa alltför ensam. Jarl Ahlbeck, nummer 122, skulle vara precis det stöd hon behöver.

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Turve on Suomelle ihanteellinen poltto- ja raaka-aine!

Suomessa on n. 10 milj. ha turvemaata. Puolet, 5 Mha on "metsäojitettu", toinen puoli, 5 Mha on luonnontilassa, ja tästa osasta n. 2 Mha on luonnosuojelualuetta. Turvetuotannossa on vain n. 50.000 ha (0,5% !) ja tämä pieni osa tuottaa hyvinkin tärkeän osan Suomen energiasta.

Metsäojitetun 5 Mha turvemäärän energiasisältö on suurempi, kuin Pohjanmeren öljyvarat.

Ojitusvillitys on onneksi jo loppunut. Energiatuotannon kannalta on aivan liikaa ojitettu, mutta ojituksen tarkoitus olikin puutuotannon lisäys. Itse asiassa koko ojittamaton 5 Mha voitaisiin rauhoittaa.....

Mitä tapahtuu, kun suo on ojitettu? Pinnalla koivun kasvu lisääntyy, mutta kuivuva turvekerros alkaa hajota hiildioksidiksi ja vedeksi. 10.000 vuoden aikana sitoutunut aurinkoenergia menee hukkaan jollei turve korjata talteen. Sama määrä hiilidioksidia vapautuu, kun turve poltetaan energiaksi mutta vastaavasti säästetään kivihiiltä.

Kun siirrytään kivihiilestä turpeeseen päästövähennys on siis itse asiassa 100%.

Kun turvekerros on poistettu, alusta on mainio kasvualusta ruokohelvelle tai männylle. Aurinkoenergian absorbointi biomassaan lähtee komeasti käyntiin. Tämä on kestävää kehitystä.

EU:n nihkeä suhtautuminen turpeeseen perustuu virheelliseen asiatietoon, typerään luontoromantiikkaan, vihreän ideologiaan ja Satu Hassiin (vihr).

Sen sijaan Eija-Riitta Korhola (kok) on tässä asiassa toiminut hyvin. Mutta hän tarvitsee suomalaisen kaverin joka tukee häntä. Siis numero 122 Jarl Ahlbeck.